Tur audio

Tur audioSiikakoski Liperin kunnassa

2 Opriri tur

  1. Sumar tur audio
  2. Sumar tur audio

    Komperon kyläkeskus sijaitsee Taipaleenjoen Siikakoskella Liperissä. Siikakosken vesivoimaa on hyödynnetty vuosisatojen ajan, ensimmäisen vesimyllynsä Kompero sai Siikakoskeen 1700- luvulla. 1800- luvulla Siikakosken myllyn ympäristöstä kehittyi maakunnallisestikin merkittävä teollisuustaajama ja alueelle perustettiin saha ja kutomo. Suomen ollessa Venäjän suurruhtinaskunta, kutomo valmisti mm. sarkavaatteita Venäjän armeijalle sekä loimia armeijan hevosille.

    Siikakosken saha sai alkunsa loppuvuodesta 1833, kun kuopiolainen kauppias Machar Gurtsjeff haki lääninhallitukselta lupaa perustaa saha Sukkulakoskeen Taipaleenjoessa. Gurtsjeff oli saamassa 10 000 tukin vuotuisen sahausluvan, jota kuitenkin sahanomistaja Nils Ludvig Arppe vastusti kilpailleessaan itsekin Liperin metsistä. Gurtsjeff pudotti sahausoikeuden 6000 tukkiin, mutta kuoli itse pian sen jälkeen, kun senaatti antoi sahalle lopullisen perustamisluvan helmikuussa 1837.

    Tällöin viipurilainen kauppahuone Hackman & Co, joka mieli sahuriksi Joensuun tai Liperin alueelle, hankki sahausoikeudet itselleen ja muutti sahan paikan vuolaampaan Siikakoskeen. Lupamenettely käytiin uudelleen läpi ja sahan verollepanokatselmus suoritettiin elokuussa 1841. Saha toi Siikakoskelle ammattitaitoista työvoimaa muista maakunnista, mutta sen toiminta ei ollut niin kannattavaa kuin omistajat olivat toivoneet.

    Vuonna 1859 sattuma puuttui peliin. Höytiäisen laskun myötä uoma Viinijärveen kuivui ja vedet ohjautuivat uutta kanavaa pitkin Pyhäselkään. Taipaleenjoen virtaama väheni ja saha menetti puolet vesivoimastaan. Höytiäisen laskun merkitystä kuvaa hyvin se, että aiempina aikoina korkeimmilla tulvilla Viinijärveltä ja sen naapurikyliltä käytiin veneellä kirkossa, kirkkorantaan saakka soutaen. Vesivoiman menetyksestä huolimatta sahausta jatkettiin omistajavaihdosten jälkeen vielä pitkälle 1900- luvulle. Kylän kulta-aika oli kuitenkin ohitse, eikä Kompero jaksanut nousta merkittäväksi teollisuuspaikkakunnaksi.

    Kulttuurihistoriallisesti viimeisimmän merkittävän menetyksen Kompero koki 17. marraskuuta 1965, kun Siikakosken vehnämylly sekä sen yhteydessä sijainneet saha ja höyläämö paloivat. Menneestä suuruudesta muistuttavat entisöity ruismylly, joki- ja kanavarakenteiden rauniot sekä kappale vanhaa kivisiltaa.

     

    Lähde: http://www.komperonmuseo.fi/p/paikallishistoriaa.html

  3. 1 Liperin kunta
  1. Sumar tur audio

    Komperon kyläkeskus sijaitsee Taipaleenjoen Siikakoskella Liperissä. Siikakosken vesivoimaa on hyödynnetty vuosisatojen ajan, ensimmäisen vesimyllynsä Kompero sai Siikakoskeen 1700- luvulla. 1800- luvulla Siikakosken myllyn ympäristöstä kehittyi maakunnallisestikin merkittävä teollisuustaajama ja alueelle perustettiin saha ja kutomo. Suomen ollessa Venäjän suurruhtinaskunta, kutomo valmisti mm. sarkavaatteita Venäjän armeijalle sekä loimia armeijan hevosille.

    Siikakosken saha sai alkunsa loppuvuodesta 1833, kun kuopiolainen kauppias Machar Gurtsjeff haki lääninhallitukselta lupaa perustaa saha Sukkulakoskeen Taipaleenjoessa. Gurtsjeff oli saamassa 10 000 tukin vuotuisen sahausluvan, jota kuitenkin sahanomistaja Nils Ludvig Arppe vastusti kilpailleessaan itsekin Liperin metsistä. Gurtsjeff pudotti sahausoikeuden 6000 tukkiin, mutta kuoli itse pian sen jälkeen, kun senaatti antoi sahalle lopullisen perustamisluvan helmikuussa 1837.

    Tällöin viipurilainen kauppahuone Hackman & Co, joka mieli sahuriksi Joensuun tai Liperin alueelle, hankki sahausoikeudet itselleen ja muutti sahan paikan vuolaampaan Siikakoskeen. Lupamenettely käytiin uudelleen läpi ja sahan verollepanokatselmus suoritettiin elokuussa 1841. Saha toi Siikakoskelle ammattitaitoista työvoimaa muista maakunnista, mutta sen toiminta ei ollut niin kannattavaa kuin omistajat olivat toivoneet.

    Vuonna 1859 sattuma puuttui peliin. Höytiäisen laskun myötä uoma Viinijärveen kuivui ja vedet ohjautuivat uutta kanavaa pitkin Pyhäselkään. Taipaleenjoen virtaama väheni ja saha menetti puolet vesivoimastaan. Höytiäisen laskun merkitystä kuvaa hyvin se, että aiempina aikoina korkeimmilla tulvilla Viinijärveltä ja sen naapurikyliltä käytiin veneellä kirkossa, kirkkorantaan saakka soutaen. Vesivoiman menetyksestä huolimatta sahausta jatkettiin omistajavaihdosten jälkeen vielä pitkälle 1900- luvulle. Kylän kulta-aika oli kuitenkin ohitse, eikä Kompero jaksanut nousta merkittäväksi teollisuuspaikkakunnaksi.

    Kulttuurihistoriallisesti viimeisimmän merkittävän menetyksen Kompero koki 17. marraskuuta 1965, kun Siikakosken vehnämylly sekä sen yhteydessä sijainneet saha ja höyläämö paloivat. Menneestä suuruudesta muistuttavat entisöity ruismylly, joki- ja kanavarakenteiden rauniot sekä kappale vanhaa kivisiltaa.

     

    Lähde: http://www.komperonmuseo.fi/p/paikallishistoriaa.html

Recenzii

Nicio o recenzie încă

Scrieți prima recenzie
A minimum rating of 1 star is required.
Please fill in your name.